Luottamuksesta ja uteliaisuudesta
10 päivän päästä lähden maailmalle. Mitä sekin sitten tarkoittaa. Maailmallahan tässä ollaan Suomessakin, maailmalla sitä ollaan Kanadassakin. Maailmalle lähdössä on aina tietty jännityksen tuntu, ja usein se voi olla "ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen" -tyyppistä innostusta tai sitten enemmän vieraan pelosta lähtevää epäluuloa, aivan kuin kaikkialla muualla paitsi tutussa ympäristössä kaikki olisi kauheaa, pelottavaa ja vaarallista. Tällaiset ajatukset liittyvät aina hassuihin ennakkokäsityksiin, joilla ei hirveästi ole totuuden kanssa tekemistä.
Toki kaikenlaisia ajatuksia omassakin päässä vilisee, päällimmäisenä kuitenkin ehkä luottamus ja uteliaisuus. Kaikki on hyvin nyt, täällä Suomessa ollessa, mutta kaikki tulee varmasti olemaan hyvin myös siellä "maailmalla". Sielläkin ihmiset elävät arkeaan, sielläkin ihmisiin voi luottaa (jos johonkin uskon niin siihen, että suurin osa ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä), sielläkin aurinko nousee ja laskee. Voi tulla koti-ikävä, voi olla yksinäinen olo, tulee varmasti haasteita... bring it on. Elämä on oppimista. (Ja pois oppimista.)
Uteliaisuus, se on elämän asenne, jonka haluan säilyttää aina ja jota haluan kehittää. Lapset ovat luonnostaan uteliaita maailmaa kohtaan, mutta jossain vaiheessa kun kasvamme, menetämme paljon tästä mahtavasta ominaisuudesta. Turrumme, totumme, kyynistymme, luulemme tietävämme kaiken. Mutta miten paljon maailmassa onkaan nähtävää ja koettavaa! Ihan vaikka vain siinä tutussa työmatkassakin: miten joka päivä taivas on vähän eri näköinen, miten toisena päivänä voi nauttia oksasta roikkuvien vesitippojen kauneudesta ja toisena auringon säteet valaisevat tiiliseinän lempeästi. Ei tarvitse lähteä "maailmalle" kokeakseen elämän runsauden ja suhtautuakseen siihen uteliaasti. Mielemme vain on oppinut, että tämä on tuttua, tämä on tylsää. Voi kuinka paljon meillä onkaan sitä pois opittavaa!
Okei, ei musta taida olla kirjoittamaan blogia tyyliin "tänään olen pakannut ja tässä on asiat joita otan mukaan." Mennään flown mukana, tulee mitä tulee! Blogin tarkoituksena olisi kuitenkin antaa jonkinlainen kurkistus elämänmenoon Kanadassa, tarjoilla visuaalisia kokemuksia kaikille teille ihanille "laita sitten kuvia sieltä" -tyypeille ja ehkä myöskin välttää loppuraportin teko yliopistolle. Suomen kieltäkin on varmaan hyvä käyttää välillä. Ha! Tykkään iskeä monta kärpästä yhdellä iskulla. Tosin vain vertauskuvallisesti, koska annan mieluummin oikeiden kärpästen elellä elämäänsä rauhassa. Tervetuloa seuraamaan seikkailua! <3
Toki kaikenlaisia ajatuksia omassakin päässä vilisee, päällimmäisenä kuitenkin ehkä luottamus ja uteliaisuus. Kaikki on hyvin nyt, täällä Suomessa ollessa, mutta kaikki tulee varmasti olemaan hyvin myös siellä "maailmalla". Sielläkin ihmiset elävät arkeaan, sielläkin ihmisiin voi luottaa (jos johonkin uskon niin siihen, että suurin osa ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä), sielläkin aurinko nousee ja laskee. Voi tulla koti-ikävä, voi olla yksinäinen olo, tulee varmasti haasteita... bring it on. Elämä on oppimista. (Ja pois oppimista.)
Uteliaisuus, se on elämän asenne, jonka haluan säilyttää aina ja jota haluan kehittää. Lapset ovat luonnostaan uteliaita maailmaa kohtaan, mutta jossain vaiheessa kun kasvamme, menetämme paljon tästä mahtavasta ominaisuudesta. Turrumme, totumme, kyynistymme, luulemme tietävämme kaiken. Mutta miten paljon maailmassa onkaan nähtävää ja koettavaa! Ihan vaikka vain siinä tutussa työmatkassakin: miten joka päivä taivas on vähän eri näköinen, miten toisena päivänä voi nauttia oksasta roikkuvien vesitippojen kauneudesta ja toisena auringon säteet valaisevat tiiliseinän lempeästi. Ei tarvitse lähteä "maailmalle" kokeakseen elämän runsauden ja suhtautuakseen siihen uteliaasti. Mielemme vain on oppinut, että tämä on tuttua, tämä on tylsää. Voi kuinka paljon meillä onkaan sitä pois opittavaa!
Okei, ei musta taida olla kirjoittamaan blogia tyyliin "tänään olen pakannut ja tässä on asiat joita otan mukaan." Mennään flown mukana, tulee mitä tulee! Blogin tarkoituksena olisi kuitenkin antaa jonkinlainen kurkistus elämänmenoon Kanadassa, tarjoilla visuaalisia kokemuksia kaikille teille ihanille "laita sitten kuvia sieltä" -tyypeille ja ehkä myöskin välttää loppuraportin teko yliopistolle. Suomen kieltäkin on varmaan hyvä käyttää välillä. Ha! Tykkään iskeä monta kärpästä yhdellä iskulla. Tosin vain vertauskuvallisesti, koska annan mieluummin oikeiden kärpästen elellä elämäänsä rauhassa. Tervetuloa seuraamaan seikkailua! <3
Kommentit
Lähetä kommentti